STADI SEURANA
Helsinki ringette pyrkii toiminnallaan edistämään tyttöjen ja naisten ringeten harrastus- ja kilpailumahdollisuuksia jäsenistönsä keskuudessa sekä Suomen ringetteliitossa.
Helsinki Ringeten toiminnassa on tärkeää, että pelaajat saavat asettaa omat harraste- ja kilpailutavoitteensa. Seura pyrkii tarjoamaan jäsenilleen mahdollisuuden harrastaa ja edetä ringettetavoitteissaan haluamalleen tasolle, aloittelijasta maajoukkueeseen asti.
Seurana huolehdimme, että voimme tarjota laadukasta valmennusta pelaajan ikä- ja taitotasosta riippumatta.
SEURAN HISTORIAA
Syksyllä vuonna 1985 Pitäjänmäen Tarmon johtokunnassa syntyi keskustelua siitä, mikä talviurheilulaji sopisi tytöille. Kesälajina oli jalkapallo ja PiTassa oli kokeiltu jo naisten jääkiekkoa. Kokemukset jääkiekosta eivät olleet hyviä, koska siitä seurasi liikaa loukkaantumisia.
Ilkka Puujalka oli poikien jääkiekon pelimatkoilla länsirannikolla nähnyt tyttöjen pelaavan ringette-nimistä peliä. Hänen mielestään laji sopi hyvin tyttöjen pelattavaksi. Mitään muuta hän ei pelistä, eikä säännöistä tiennyt. PiTan silloinen puheenjohtaja Tommy Hoffström ryhtyi selvittämään, minkälaisesta pelistä oikein on kysymys. Ringetteliitosta hän sai tiedot säännöistä ja pelistä yleensä. Samalla selvisi, että kyseistä peliä pelattiin myöskin pääkaupunkiseudulla, kuten Tuusulan Palloseurassa, Vantaan Ringettessä, Ringette Walapaisissa ja Kurrassa Nurmijärvellä. Helsingissä ei ollut yhtään ringetteä harrastavaa seuraa.
Tommy Hoffström ryhtyi töihin. Hän kutsui Pitäjänmäkeläisiä tyttöjä koolle. Osa tytöistä harrasti jalkapalloa PiTassa kesäisin ja joidenkin veljet pelasivat PiTassa jääkiekkoa. Hoffström katkaisi muutamista jääkiekkomailoista lavat pois ja näin saatiin mailoja, joilla tytöt saivat tutustua uuteen lajiin ja harrastukseen.
Alussa tyttöjä oli mukana sen verran että voitiin muodostaa yksi joukkue. Tommy Hoffström valmensi pari talvea joukkuetta melko yksin. Syksyllä 1987 avuksi tuli Reijo Sundell ja työ lajin parissa alkoi sujua huomattavasti paremmin, toiminta muuttui järjestelmällisemmäksi. Vuonna 1988 avattiin Lassilan tekojääkenttä. Olosuhteet paranivat huomattavasti. Kausi piteni, koska Pitäjänmäen kentällä oli ainoastaan luonnonjää, ja hyvin vähän vuoroja tarjolla.
Ringette kasvoi nopeasti kun mielenkiinto lajia kohtaan laajeni. Joukkueita perustettiin lisää, mutta pääsy jäähallien harjoitusvuoroille oli todella vaikeata ja kovan taistelun takana. Vasta sitten, kun Reijo Sundell vei asiasta kirjelmän tasa-arvovaltuutetulle, ja naisten joukkue pääsi keväällä 1990 SM-karsintasarjaan, aukesivat jäähallien ovet ringettelle Helsingissä.
SM-sarjapaikka oli unelma muutaman vuoden ajan, kunnes syksyllä 1992 naisten joukkue pääsi SM-sarjaan. Tästä alkoi seurassa järjestelmällinen juniorivalmennus. Tavoitteena oli, että mahdollisimman moni edustusjoukkueen pelaaja olisi tulevaisuudessa seuran oma kasvatti. Pelaajia oli mukana jo ympäri Helsinkiä, joten ringettejaoston nimeksi tuli Helsinki Ringette /PiTa. Menestystä tuli useissa junioreiden SM-sarjoissa.
Helsinki Ringette/PiTa:lla oli päävastuu vuoden 1992 Ringetten MM-kisaturnauksen onnistumisesta yhdessä pääkaupunkiseurojen kanssa. Järjestelytoimikunnan puheenjohtajana toimi Tommy Hoffström ja avustajana Reijo Sundell. Kisat onnistuivat hyvin ja seuramme sai runsaasti kiitosta aktiivisesta työpanoksesta ringetten hyväksi.
Seuran ringettesaavutuksista mainittakoon valinta vuoden Ringetteseuraksi 1993. Nuori Suomi -sinetti myönnettiin Helsinki Ringette / PiTalle tunnustuksena hyvästä nuorisotyöstä tammikuussa 1995.
Helsinki Ringette toimi PiTan alajaostona vuoteen 1995, jolloin tapahtui erkaantuminen omaksi seuraksi nimeltään Helsinki Ringette ry.
Tänä päivänä seurassa toimii aktiivisesti 6 joukkuetta ja ringettekoulu. Kasvua on vuosittain sopivasti, ja pystymme tarjoamaan yhä useammalle tytölle hienon lajin ja hyvän harrastuksen liikunnan ja urheilun parissa.
Ralf Westerlund